Luomuviinit viljellään ilman kemiallisia lannoitteita

multaiset kädet pitelevät viinirypäleitä
Luomumerkki

Luomuviljely ei tähtää vain hyvään satoon, vaan myös maaperän ja luonnon elinvoimaisuutta suojellaan. Luomualkoholeissa voi olla lisäaineita, mutta lannoitteiden ja torjunta-aineiden pitää olla luonnonmukaisia.

Luomuviljely pitää luonnosta huolta

Luonnonmukainen viljely eli luomuviljely pyrkii parantamaan viljelysmaan hedelmällisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Luomutuotannossa viljelysmaan kyky sitoa itseensä ilman hiilidioksidia kasvaa. Tällä on positiivisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.

Tiivistettynä luomuviljelyn idea on siis se, että maasta ei yritetä saada tehoja irti hinnalla millä hyvänsä. Ympäristöä suojellaan ja sen elinvoimaisuutta pyritään parantamaan.

Lisäaineita käytetään vähemmän

Monella on se mielikuva, että luomuviinit ovat täysin lisäaineettomia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Tavallista, ei-luomua alkoholikasvien viljelyä kutsutaan konventionaaliseksi viljelyksi. Konventionaalinen viljely sallii useampien lisä- ja apuaineiden käytön kuin luomuviljely. Lisäaineilla pyritään parantamaan viinin säilyvyyttä ja tasalaatuisuutta. Monen konventionaalisen viljelijän periaate on kuitenkin nykyään kuitenkin se, että lisäaineita käytetään mahdollisimman vähän.

Lisä- ja apuaineet ovat sallittuja myös luomuviineissä, mutta sallittuja aineita on vähemmän kuin tavallisissa viineissä. Monelle kuluttajalle tutuimpia lisäaineita ovat rikkiyhdisteet eli sulfiitit, joita käytetään viinien säilöntäaineina. Sulfiitteja syntyy myös luonnostaan viinin käymisprosessissa. Luomuviineissäkin voi olla sulfiitteja, mutta niiden maksimimäärä on alhaisempi kuin tavallisissa viineissä. Jos alkoholissa on sulfiitteja, siitä on merkintä juomapakkauksessa.

Ei kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita

Sen sijaan geenimuunneltujen köynnösten, keinotekoisten lannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on kiellettyä luomuviljelyssä. Maaperää ravitaan kompostoidulla eläimenlannalla ja viherlannoitteilla, kuten pitkä- ja lyhytjuurisilla heinä- ja ruohokasveilla.

Tuholaisia torjutaan luonnonmukaisin keinoin, esimerkiksi istuttamalla viljelyksille petopunkkeja. Petopunkeista ei ole haittaa viiniköynnöksille, mutta ne tuhoavat pienemmät hyönteiset, jotka vahingoittavat kasveja.

Luonnonmukaisessa tuholaistorjunnassa käytetään myös ruiskutettavia kasviuutteita, kasvi- ja mineraaliöljyjä, feromoneja, kuparia ja rikkiä. Kuparinkäyttöä on pyritty vähentämään viime vuosina. Pieneliöitä ja haitallisia sienikasveja torjutaan myös bakteereilla.

Köynnösjätteistä saadaan lannoitetta

Luomuviinien viljelyssä pyritään mahdollisimman suljettuun ravinnekiertoon. Viininvalmistuksessa syntyvä jäte kompostoidaan, ja siitä saadaan lannoitetta viinitarhaan. Näin viinitarhan ulkopuolelta tulevien ravinneaineiden määrää voidaan vähentää.

Luomutilalla viiniköynnösten välien täytyy olla viherkasvien peitossa vähintään yhdeksän kuukautta vuodessa. Ruohokate vähentää maaperän kulumista eli eroosiota, estää rikkaruohojen kasvua ja kasvitauteja. Lisäksi ruohokate kerää itseensä ylimääräisen typen ja kosteuden. Köynnösten välinen kasvusto myös suojaa maata paineelta ja tiivistymiseltä, jota maatalouskoneiden käyttö voi aiheuttaa.

Näin tunnistat luomuviinin

Luomuviinit tunnistaa Alkossa viinipakkauksessa olevasta Luomu-symbolista. Symbolin alle on koottu useita kansainvälisiä viinisertifikaatteja, jotka ovat maiden omien kansallisten tahojen myöntämiä.

Luomuviljelyn ja sertifikaatin saamisen perusteita ovat esimerkiksi:

  • Maaperää käsitellään tavalla, joka ylläpitää sen luonnollista hedelmällisyyttä ja elinvoimaa
  • Viinintuotannossa ei käytetä synteettisiä kemikaaleja. Luonnolliset lannoitus- ja torjunta-aineet ovat sallittuja.
  • Tuotannon eri vaiheissa käytetyt puhdistusaineet ovat EU:n hyväksymiä.

Alkon Luomu-symbolin kuva ja tietoa muista ympäristöystävällisesti tuotetuista viineistä löytyy täältä.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Juomavinkin uutiskirje!